Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten epilepsioiden lääkevasteeseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa on käytetty vuosien 2000-2005 välillä Pirkanmaan alueella sairastuneiden alle 15vuotiaana sairastuneiden lapsien potilastiedoista kerättyä aineistoa. Lääkevasteen arvioinnissa käytettiin epilepsialääkityksen aloitus- ja kokonaislääkevastetta, sekä lääkityksen purkuun lähtemistä ja siinä onnistumisen todennäköisyyttä. Tutkimuksessa aloituslääkevasteeseen vaikutti aloituslääke ja toisaalta aloituslääkevaste oli yhteydessä myös uusiin neurologisiin oireisiin ja sairaalahoitoa vaatineisiin kohtauksiin seuranta-aikana. Aloituslääkevasteeseen ei vaikuttanut kohtausten lukumäärä ennen lääkityksen aloittamista, epilepsiatyyppi, epilepsian etiologia eikä viive ensimmäisestä kohtauksesta lääkityksen aloittamiseen. Kokonaislääkevasteeseen vaikutti aloituslääkkeen lisäksi aloituslääkevaste sekä viive ensimmäisestä kohtauksesta lääkityksen aloittamiseen. Kokonaislääkevaste sekä uudet neurologiset oireet ja sairaalahoitoa vaatineet kohtaukset seuranta-aikana olivat myös yhteydessä toisiinsa. Kokonaislääkevasteeseen ei vaikuttanut kohtausten lukumäärä ennen lääkitystä, epilepsian etiologia tai epilepsiatyyppi. Lääkityksen purkuun lähtemiseen ja siinä onnistumiseen vaikutti epilepsian etiologia, aloituslääke ja aloituslääkevaste, mutta kohtausten lukumäärä, epilepsiatyyppi tai viive ensimmäisestä epilepsiakohtauksesta lääkityksen alkuun ei vaikuttanut.
