المؤلفون: Woxberg, Frida, Sabha, Mona

مصطلحات موضوعية: Maternity care, midwives, obstetric violence, women experiences, Barnmorskor, förlossningsvård, kvinnors upplevelser, obstetriskt våld, Nursing, Omvårdnad

الوصف: Bakgrund: Obstetriskt våld inom förlossningsvården är ett dilemma både nationellt och internationellt som kan komma att påverka kvinnors syn på förlossningen negativt. Varje kvinna har självbestämmanderätt över sin kropp samt rätt till att vara delaktig i sin vård och få sina önskemål kring förlossningen i möjligaste mån uppfyllda. Barnmorskan har en viktig roll att stödja och skapa trygghet hos kvinnan under förlossningen och har en stor påverkan på hur kvinnan kommer att uppleva sin förlossning. Syfte: Syftet med denna studie är att utifrån instagraminlägg beskriva kvinnors upplevelser av obstetriskt våld under förlossningen. Metod: Netnografiskt inspirerad metod baserad på 107 publicerade inlägg från ett instagramkonto. Kvalitativ innehållsanalys tillämpades. Resultat: Resultatet består av tre kategorier och åtta subkategorier. Bristande information och samtycke; skalpelektod, oxytoxininfusion, studentnärvaro. Fysiskt och psykiskt våld; påtvingade positioner, fysiska och psykiska övergrepp, kränkande kommentarer. Bristande bemötande och negativa attityder; hotfulla kommentarer av vårdpersonal, bristande tilltro till den födande. Kvinnor upplevde bristande information och samtycke, de kände sig utsatta för fysiska övergrepp i form av fasthållning. De upplevde sig överkörda och kände sig misstrodda av vårdpersonalen. Dessa händelser kan alla tolkas som obstetriskt våld. Slutsats: Obstetriskt våld under förlossning kan yttra sig på olika sätt och kan tillämpas omedvetet från vårdpersonal. Som barnmorska är det viktigt att ha kunskap och kännedom om begreppet för att kunna förebygga uppkomsten av detta. Barnmorskan bör skapa trygghet och autonomi hos kvinnan och sträva efter att skapa en mer positiv förlossningsupplevelse. Klinisk tillämpbarhet: Resultatet i denna studie kan ge ökad kunskap och medvetenhet om hur vårdpersonalens bemötande och handlingar kan komma att påverka kvinnans förlossningsupplevelse. Ökad kunskap och medvetenhet om obstetriskt våld under förlossningen kan resultera i att barnmorskan omsätter denna kunskap och anammar ett mer professionellt förhållningssätt gentemot den födande kvinnan. Detta genom att tydligare informera om varför undersökningar och interventioner utförs samt genom att alltid inhämta kvinnans samtycke.
Background: Obstetric violence in maternity care is a dilemma both nationally and internationally, which may negatively affect women's view of childbirth. Every woman has the right to selfdetermination over her body, to be involved in her care and to have her wishes regarding childbirth metas far as possible. The midwife has an important role in supporting and creating security for the woman during childbirth and has a major influence on how the woman will experience her delivery. Aim: The aim of this study is to describe women’s experiences of obstetric violence during childbirth bases on Instagram posts. Methods: Netnographic inspired method based on 107 published posts on an Instagram account. Qualitative content analysis was applied. Results: The result consists of three categories and eight subcategories. Lack of information and consent; scalp electrode, oxytocin infusion, students attendance. Physical and psychological violence; forced positions, physical and psychological abuse,offensive comments. Lack of treatment and negative attitudes; threatening comments by healthcare staff, lack of trust in the birthing woman. Women experienced a lack of information and consent, they felt exposed to physical abuse in form of restraint. They felt trampled on and humiliated and felt distrustedby the healthcare staff. These events can all be interpreted as obstetric violence. Conclusion: Obstetric violence during childbirth can manifest itself in different ways and can be applied unconsciously by healthcare professionals. As a midwife, it is important to have knowledge and awareness with the concept in order to be able to prevent the occurrence of this. The midwife should create security and autonomy in order to create a more positive birth experience for the women. Clinical implications: The results of this study can provide increased knowledge and awareness of how the care staff's treatment and actions can affect the experience of the woman who gives birth. Increased knowledge and awareness of obstetric violence during childbirth can result in the midwife putting this knowledge into practice and adopting a more professional approach towards the woman who gives birth. This by more clearly informing about why examinations and medical actions are carried out and by always obtaining the woman's consent.

وصف الملف: application/pdf

الإتاحة: http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:du-48183Test

المؤلفون: Westergren, Agneta, 1970

المساهمون: Christianson, Monica, Docent, Edin, Kerstin, Docent, 1952, Lundgren, Ingela, Professor

المصدر: Umeå University medical dissertations.

مصطلحات موضوعية: Birth experiences, birth plan, birth setting, childbirth, cross-sectional study, femininity, feminism, focused ethnography, gender perspective, intrapartum interventions, medicalisation, midwifery, qualitative methods, women, Barnmorska, förlossning, förlossningsplan, förlossningsupplevelse, förlossningsvård, genuskonstruktion, genusperspektiv, intervention, kvalitativ metod, kvinna, medikalisering, observation, tvärsnittsstudie

الوصف: Background In Sweden, one of the safest countries to give birth and to be born in, there is a trend towards increasing interventions during childbirth, and fewer women than ever give birth without having their labours induced or augmented, epidural analgesia, or caesarean section. While interventions at times are vital for a safe birth, there is a growing body of evidence demonstrating that an overuse of medical and technological interventions may have adverse effects on woman and child. Furthermore, intervention rates vary widely between different hospitals, suggesting varying local practices and in some places, poor adherence to national recommendations. In addition, the ‘Swedish maternity care crisis’ continues to attract media attention, with recurrent reports of overcrowded labour wards, overworked midwives, and of women feeling mistreated during labour and birth.Aim The overall aim of this research project was to explore the implications of a medicalised birth culture for birthing women and midwives in a Swedish context. Through a mixed-methods approach, combining qualitative and quantitative methods, focus was placed on women’s expectations before birth; their preferences for and actual use of pain relief; rates of intrapartum interventions; women’s level of satisfaction with the birth experience; their written evaluations of the birth experience; and interactions between women and midwives in the birth room. The project was informed by a gender perspective, aiming to illuminate the impact of gender on childbirth experiences and practices.Methods The thesis is based on four papers. Data collection for Papers I, II, and III consisted of birth plans, data from medical records, and written birth evaluations. Four hundred women were invited to participate, of which 259 consented. Out of these, participants were selected according to the specific aims of each study. Thus, Study I included women with birth plans (n=132), and data was analysed through qualitative content analysis. Study II was a cross-sectional study analysed by means of descriptive statistics and logistic regression, and included women with a birth plan (n=129) and without a birth plan (n=110). Study III included women with written birth evaluations (n=190), and the analysis consisted of word frequency and thematic analysis. Finally, Study IV was a focused ethnography, gathering data through participant observation during eight births, as well as interviews with the women who gave birth and with the midwives who assisted them (n=16). Data was analysed by thematic analysis. Results Women and midwives alike had similar ideals of childbirth, many valorising natural childbirth and a woman-centred, relational care, based on trust and reciprocity. When comparing women’s expectations and wishes for pain relief as expressed in their birth plans, with actual pain relief used, first-time mothers with birth plans used more pharmacological pain relief than intended, and 93.6% of them had some form of intrapartum intervention, such as induction or augmentation of labour, internal foetal monitoring, or urinary catheterisation. Regardless of having a birth plan or not, primiparas used more pain relief, had more interventions, and were slightly less satisfied with their birth experiences than multiparas: VAS 7.4 vs 8.4 respectively. In their written birth evaluations, written within 48 h of birth, women were mostly satisfied with the support they had from the midwife. In a manner that is suggested to affect their birth experiences, women displayed examples of a gender-normative behaviour, being thankful, sympathetic, and belittling of their own feelings or requests, despite the fact that some women felt that they had not had the support or overall birth experience they had hoped for. In the interaction between women and midwives in the birth room, the midwives continuously bridged the gap between the medical and the social models of care, integrating medicalised practices into midwifery care. Although very passionate about their work, low staffing, hospital hierarchies, and working against their ideological convictions came with a price, at times leaving midwives with feelings of inadequacy and a bad conscience, when trying to meet the needs of the birthing women and colleagues, as well as the demands of the work place.Conclusion Women’s birth choices and experiences and midwives’ working conditions are closely intertwined, and mirror contemporary discourses not only on childbirth, but also on women’s rights and position in society. The present work illustrates that women’s and midwives’ birth ideals, i.e. relational, one-to-one care, incidentally supported by a growing body of evidence, is in conflict with a medicalised and efficiency-driven labour care organisation, leading to job strain for midwives, and a fragmented and interventionist birth care for women. More attention needs to be drawn to the impact of societal and cultural gender norms on contemporary birth practices. There is also the need to recognise birth as existential, emotional, and potentially empowering experiences for women. To achieve this, women need to be informed of, and offered, choices in the way they give birth. At the same time, midwives must be given the time and the support of the organisation to be able to practice ‘watchful attendance’, acknowledging the values of relational care and emotional support.
Ur ett globalt perspektiv är Sverige ett av världens säkraste länder att föda och att födas i. Svenska barnmorskor arbetar självständigt med högkvalitativ vård både under graviditet och förlossning och läkare tillkallas när något avviker från det normala. I likhet med andra höginkomstländer finns en medikaliseringstrend av svensk förlossningsvård där interventioner som igångsättning av förlossning, värk­stimulerande medel, rygg­bedövning och kejsarsnitt ökar. Dessa ingrepp är ibland nödvändiga för en säker förlossning, men stora variationer mellan olika sjukhus och regioner tyder på att handläggandet av en förlossning är lokalt betingad och i en del fall beror på bristande följsamhet till nationella riktlinjer. De goda utfallen till trots synes återkommande rapporter i media om överfulla förlossningsavdelningar, kvinnor som i värkarbete hänvisas till andra sjukhus, kvinnor med traumatiska förlossningsupplevelser, samt om stressade och utarbetade barnmorskor.I den här avhandlingen utforskas konsekvenserna av en ökad medikalisering av förlossningsvården för de födande kvinnorna och för barnmorskorna. Detta har gjorts genom fyra delarbeten där första studien handlade om att med kvalitativ innehållsanalys analysera kvinnors förlossningsplaner med önskemål inför förlossningen. Den andra studien är en tvärsnittsstudie där kvinnornas önskemål vad gäller smärtlindring enligt förlossningsplanen jämfördes med faktisk användning av smärtlindring enligt kvinnornas journaler. Där gjordes även en jämförelse mellan kvinnor med och utan förlossningsplan gällande smärtlindring, interventioner under förlossningen samt hur nöjda kvinnorna var enligt en skattning på en skala mellan 0-10 (VAS). I den tredje studien analyserades med tematisk analys kvinnors skriftliga utvärderingar av förlossningen genom att undersöka vilka ord de använde mest frekvent. Den fjärde studien undersökte samspelet mellan kvinna och barnmorska under förlossningen genom deltagande observation. Kvinnornas och barnmorskornas upplevelser följdes upp med intervjuer efteråt och materialet analyserades med tematisk analys. Ett genusperspektiv genomsyrar avhandlingen där kvinnors förväntningar och upplevelser samt barnmorskors erfarenheter och handläggande av förlossningen, analyserats med avseende på genus­konstruktioner och maktförhållanden.Datainsamlingen för Studier I, II och III bestod av förlossningsplaner, journaldata och skriftliga förlossningsutvärderingar. Fyrahundra kvinnor till­frågades om deltagande i studien varav 259 tackade ja. Av dessa inkluderades i Studie I 132 kvinnor som skrivit en förlossningsplan. I Studie II inkluderades 239 kvinnor: 129 kvinnor med förlossningsplan och 110 kvinnor utan. I Studie III inkluderades 190 kvinnor som skrivit en utvärdering av sin förlossning inom 48 timmar efter förlossningen. I Studie IV observerades åtta kvinnor och åtta barnmorskor i samband med förlossningen och uppföljande intervjuer genomfördes med samtliga inom två dagar efter förlossningen.Studierna visade att kvinnor med förlossningsplaner i första hand önskade en naturlig förlossning med främst icke-medicinsk smärtlindring, men att särskilt förstföderskor använde mer medicinsk smärtlindring än de tänkt. Det visade sig också att 93,6% av förstföderskor med förlossningsplan hade någon form av intervention under sin förlossning, till exempel igångsättning, värkstimulerande dropp, eller inre fosterövervakning. Det var ingen större skillnad på användandet av smärtlindring, antal interventioner eller nöjdhet beroende på om kvinnan hade skrivit en förlossningsplan eller inte. Förstföderskor överlag använde mer smärtlindring, hade fler interventioner och var något mindre nöjda jämfört med omföderskor: VAS 7,4 jämfört med VAS 8,4. De skriftliga utvärderingarna visade att det kvinnorna var mest nöjda med var stödet från barnmorskan. Med en genusteoretisk förståelse gjordes tolkningen att föreställningar om genus och egenskaper kopplade till femininitet påverkade utvärderingarna, där kvinnor var tacksamma och förstående och förminskade sina egna känslor och behov, trots att många inte fått den förlossningsupplevelse de förväntat sig. Observations- och intervjustudien visade att barnmorskornas ideal om födandet som en naturlig och normal process och om hur de ville stötta de födande kvinnorna påverkades av låg bemanning och ett effektivitetstänk i organisationen. För barnmorskornas del kunde det leda till frustration, stress och dåligt samvete när de försökte tillgodose både de födande kvinnornas och organisationens behov, samt stötta sina kollegor.Avhandlingen kan med sitt genuskritiska perspektiv bidra till att tydliggöra hur födande kvinnor och barnmorskor anpassar sig till en medikaliserad förlossningsvård som inte alltid gynnar dem. För en förlossningsvård på kvinnors villkor bör kvinnocentrerad vård eftersträvas, där kvinnor kan göra informerade val och barnmorskor får utrymme att praktisera one-to-one care.

وصف الملف: electronic

الوصول الحر: https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-183086Test
https://umu.diva-portal.org/smash/get/diva2:1554739/FULLTEXT02.pdfTest
https://umu.diva-portal.org/smash/get/diva2:1554739/FULLTEXT03.pdfTest
https://umu.diva-portal.org/smash/get/diva2:1554739/PREVIEW01.jpgTest

المؤلفون: Hartikainen, Johanna, Tikkanen, Veera

مصطلحات موضوعية: Kätilö, fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, päihteet, raskaus, terveydenhuolto, Kätilön tutkinto-ohjelma

الوصف: Päihteiden käyttö raskausaikana on yhä edelleen yleistä ja päihdeäitien saama tuki riittämätöntä. Terveydenhuollon ammattilainen voi kokea haastavaksi tunnistaa raskauden aikaisen päihteiden käytön. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin keinoja tunnistaa päihteiden käyttö raskausaikana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollinen päihteiden käyttö on tärkeä huomioida heti raskauden alussa sekä terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla tähän riittävät valmiudet. Aiheesta löytyi rajallisesti tietoa, joka vastaisi suoraan tutkimuskysymykseemme. Kirjallisuuskatsauksen toivottiin nostavan aiheen tärkeyttä ja tuoda esille keinoja tunnistaa päihteiden käyttö raskausaikana. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoa haettiin tietokannoista Medic, PubMed ja Cinahl Ultimate. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lukuisista tutkimusartikkeleista yhteensä kymmenen tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelien laatua arvioitiin teemoittelemalla aihesanat yhteneväksi pääteemaksi. Poissuljettiin muut kuin tutkimusartikkelit sekä artikkelit, jotka oli julkaistu ennen 2000-lukua tai ne eivät vastanneet tutkimuskysymykseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kirjallisuuskatsaus, jossa kuvaillaan menetelmiä tunnistaa odottavien äitien päihteiden käyttö. Tavoitteena on lisätä tietoutta päihteiden käytön tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta päihteiden käytön seulomista ja kysymistä tärkeänä varsinkin raskauden alkuvaiheessa. Puheeksi ottaminen terveydenhuollon ammattilaisena tulisi olla osa jokaista potilas- ja asiakaskohtaamista. Toimeksiantaja opinnäytetyössä oli VAURAS-hanke eli valtakunnallinen päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämishanke. Opinnäytetyö tukee VAURAS-hankkeen tekemää tutkimusta ja työtä.

العلاقة: VAURAS-hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue; http://www.theseus.fi/handle/10024/854134Test; URN:NBN:fi:amk-202405079797

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/854134Test

المؤلفون: Myrskyranta, Susanna

مصطلحات موضوعية: fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, sikiö, kirjallisuuskatsaukset, seulontatutkimus, vanhemmat, ohjaus (neuvonta ja opastus), sikiödiagnostiikka, raskaus, tutkimus, kehityshäiriöt, seulonta, Master's Degree Programme in Genetic and Genomic counselling

الوصف: Sikiöseulonnat ja -tutkimukset ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laboratorioteknologian kehitys on tuonut uusia mahdollisuuksia ja tutkimusmenetelmiä sikiön perimän tutkimiseen. Ei-kajoavan eli non-invasiivisen prenataalitutkimuksen (NIPT) myötä on helppoa saada tietoa sikiön mahdollisista trisomioista ilman keskenmenoriskiä. Sikiön perimää voidaan tutkia entistä kattavimmilla laboratoriomenetelmillä, jotka ovat vielä kalliita, ja siksi niitä tehdään kohdennetusti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli integratiivisella kirjallisuuskatsauksella selvittää tulevien vanhempien odotuksia, toiveita ja kokemuksia geneettisestä ohjauksesta sikiötutkimuksissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sikiötutkimusyksikössä asioivien tulevien vanhempien tarpeista ja toiveista sekä mitä se vaatii ohjaukselta. Tuloksia voidaan käyttää ohjaus- ja perehdytysmallin kehittämiseen sekä yhtenäisten toimintalinjojen laatimiseen, joiden avulla pystytään kehittämään geneettistä ohjausosaamista. Kirjallisuuskatsauksen aineistoon valikoitui 20 tieteellistä artikkelia, jotka haettiin kansainvälisistä tietokannoista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tuloksista muodostui yksi pääluokka ja viisi yläluokkaa. Tulevien vanhempien hoitokokemus geneettisestä ohjauksesta sikiötutkimuksissa tiivistyi vanhempien päätöksentekoprosessin tukemiseen. Vanhempien päätöksentekoprosessin tukeminen sisälsi 1. Seulonnan tarkoituksen ymmärtämisen, 2. Ohjailemattoman vuorovaikutuksen vaateen, 3. Vastuun tietoon perustuvassa päätöksenteossa, 4. Psyykkisen kuormittavuuden ja 5. Monipuolisen tuen merkityksen. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella suositellaan neuvolan ensikäynnin keskittämistä sikiöseulonnoista keskusteluun. Kriisi- ja traumakoulutusta sekä ensitietoon liittyvää koulutusta tulisi tarjota sikiöseulontojen ja -tutkimusten parissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja tukea ammattilaisten osaamista kehittämällä sähköisiä oppimisympäristöjä jatkuvan koulutuksen tueksi. ...

العلاقة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853425Test; URN:NBN:fi:amk-202405028875

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853425Test

المؤلفون: Heinonen, Emmi, Helander, Pirjo

مصطلحات موضوعية: fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, kätilöt, perheet, keisarileikkaukset, vierihoito, varhainen vuorovaikutus, imetys, Kätilön tutkinto-ohjelma

الوصف: Perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukeminen ovat tärkeä osa onnistunutta perhehoitotyötä. Perheheräämötoiminta tukee perhekeskeistä hoitotyötä ja mahdollistaa perheen yhdessä olon keisarileikkauksen jälkeen, ilman että synnyttävää äitiä, vastasyntynyttä vauvaa ja synnyttäjän puolisoa erotetaan toisistaan. Perheheräämötoiminta on Suomessa uutta, eikä siitä löydy paljoakaan tutkimustietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kätilöiden kokemuksia ja toiveita perheheräämötoiminnasta. Tavoitteena on, että koottujen kokemusten ja toiveiden avulla voidaan kehittää perheheräämötoimintaa sekä kätilöiden että perheiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin laadullista verkkokyselyä, joka lähetettiin kohderyhmälle. Analysointimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan esittää, että perheheräämötoiminta on kätilöiden näkökulmasta pidettyä ja perheheräämössä on palkitsevaa työskennellä. Hyviksi puoliksi nousi ihokontaktin ja varhaisen imetyksen mahdollistuminen. Kätilöt pitävät hoidon jatkuvuutta perheheräämön hyvänä puolena. Kehittämisaiheiksi kätilöt nostivat perheheräämön tilojen parantamisen, kirjaamisen ohjeistuksen parantamisen ja toiveita työnorganisoinnin kehittämiseksi.

العلاقة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853526Test; URN:NBN:fi:amk-202405028825

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853526Test

المؤلفون: Salonen, Sanni, Airaksinen, Milma

مصطلحات موضوعية: fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, synnytys, seksuaalisuus, seksuaaliset häiriöt, kirjallisuuskatsaukset, kätilöt, opinnäytteet, sukupuolielämä, seksi, sukupuoliyhdyntä, Kätilötyön tutkinto-ohjelma

الوصف: Ongelmat seksuaalisessa toiminnassa ovat yleisiä ja niitä esiintyy myös synnytyksen jälkeen. Vulvallisten seksuaalitoiminnan häiriöitä ovat muun muassa seksuaalinen haluttomuus, kipu, emättimen kuivuus sekä kiihottumis- ja orgasmivaikeudet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia alatiesynnytyksellä on synnyttäneen seksuaaliseen toimintaan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveysalan ammattihenkilöille sekä alan opiskelijoille synnyttäneiden seksuaalisista toimintahäiriöistä ja siitä, miten alatiesynnytys vaikuttaa seksuaaliseen toimintaan. Tutkimuskysymys oli: Millaisia seksuaalitoiminnan häiriöitä esiintyy alateitse synnyttäneillä ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä? Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin Cinahl-, PubMed- ja ScienceDirect-tietokannoista sekä myös manuaalisella haulla. Valittu aineisto sisälsi kymmenen englanninkielistä tieteellistä tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että synnytys vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen vähentäen sitä. Halukkuuden määrään voi vaikuttaa muuan muassa synnytysvauriot ja parisuhdetyytyväisyys. Alatiesynnytyksen jälkeen esiintyvään yhdyntäkipuun voi vaikuttaa synnytysvauriot, operatiivinen synnytys, ensisynnyttäjyys ja imetys. Synnytyksen jälkeen ilmenee myös emättimen kuivuutta, jota aiheuttaa hormonitason vaihtelu. Alatiesynnytys voi aiheuttaa myös vaikeuksia kiihottumisessa ja orgasmin saamisessa seksuaalisen toiminnan aikana. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden opetuksessa sekä ohjatessa synnyttäjiä synnytyksen vaikutuksista seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen toimintaan. Synnytyksen aiheuttamista pitkäaikaisista seksuaalitoiminnan häiriöistä on vain vähän tutkimustietoa, joten tulevaisuudessa siihen voitaisiin keskittää tutkimuksia. Työssä havaittiin, että episiotomian vaikutuksista seksuaalisuuteen on saatavilla ristiriitaista tietoa, joten tulevaisuuden tutkimuksissa ...

العلاقة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853439Test; URN:NBN:fi:amk-202405028736

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853439Test

المؤلفون: Peltonen, Rosa, Salminen, Selina

مصطلحات موضوعية: fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, imetys, synnytys, vastasyntyneet, äidinmaito, opetusmateriaali, Kätilötyön tutkinto-ohjelma

الوصف: Ensi-imetys synnytyssalissa tapahtuu yleensä 30–60 minuutin kuluttua vastasyntyneen syntymästä. Ensi-imetyksessä on tärkeää huomioida vastasyntyneen ja äidin ihokontaktin toteutuminen. Imetyksellä on runsaasti terveyshyötyjä vastasyntyneelle ja äidille sekä se tukee parhaalla mahdollisella tavalla heidän välistänsä tunnesidettä. Kätilöllä on iso merkitys imetyksen onnistumisessa sillä kätilön kannustava asenna ja oikeanlainen ohjaus voivat edistää imetyksen toteutumista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa päivitetty opetusmateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijoille aiheesta ensi-imetys synnytyssalissa. Opetusmateriaali havaittiin tarpeelliseksi, koska kätilöopiskelijat tarvitsevat ajankohtaista ja päivitettyä tietoa ensi-imetyksen tärkeydestä ja sen toteutumisesta synnytyssalissa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa määritellään vastasyntynyt sekä imetys ja siihen liittyvät hormonit. Teoriaosuudessa kerrotaan myös mitä ensi-imetyksessä tapahtuu, mitkä ovat ajankohtaiset imetyssuositukset ja mitkä ovat imetyksen antamat hyödyt vastasyntyneelle sekä äidille. Teoriaosuudessa tuodaan esille myös ensi-imetyksen viivästyminen ja imetykseen liittyvät haasteet. Opinnäytetyö käsittelee terveen vastasyntyneen ensi-imetystä synnytyssalissa. Terve vastasyntynyt määritellään työssä Apgarin pisteiden 8–10 mukaan. Opinnäytetyöhön käytettiin lähteinä alaan liittyvää kirjallisuutta ja oppikirjoja, vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita sekä luotettavia internetsivustoja. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Tuotoksena syntyi PowerPoint muotoinen opetusmateriaali, joka sisältää kansikuvan, 13 teoriadiaa ja lähteet. Opetusmateriaali on kuvitettu tekijänoikeusvapailla kuvilla ja jokainen dia sisältää Metropolia Ammattikorkeakoulun virallisen logon. Päivitetty opetusmateriaali edistää kätilöopiskelijoiden asiantuntemusta liittyen ensi-imetykseen synnytyssalissa. Toissijaisesti opinnäytetyöstä hyötyvät kätilöiden asiakkaat, kuten ...

العلاقة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853352Test; URN:NBN:fi:amk-202405028704

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853352Test

المؤلفون: Laakkonen, Veera, Taipale, Alexandra

مصطلحات موضوعية: fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, fi=Terveydenhoitotyö|sv=Hälsovård|en=Public Health Nursing, lapsiperheet, vanhemmuus, vanhemmat, parisuhde, Kätilötyön tutkinto-ohjelma, Terveydenhoitotyön tutkinto-ohjelma

الوصف: Vanhemmuus tuo mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat parisuhteeseen. Aiemman tutkimuksen mukaan puolet vanhemmista ovat harkinneet eroa puolisostaan lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Kumppanuuden ja vanhemmuuden yhdistäminen voi viedä aikaa ja kuluttaa energiaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät vahvistavat ja haastavat vanhempien parisuhdetta pikkulapsiperheessä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja jakaa vertaistukea parisuhdetta vahvistavista ja haastavista tekijöistä perhettä perustaville ja perheellisille vanhemmille. Opinnäytetyön tuottama tieto soveltuu lapsiperheiden parissa työskenteleville, lapsiperheille annettavan tuen yhteyteen. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin terveysalan tietokannoista. Aineistoon sisällytettiin yhdeksän tieteellistä tutkimusta, jotka käsittelivät pikkulapsiperheiden vanhempien parisuhdetyytyväisyyttä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineistosta nostettiin esiin pelkistettyjä ilmaisuja, jotka luokiteltiin ala- ja yläluokkien kautta pääluokiksi. Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhemmuuden tuomilla muutoksilla on sekä vahvistavaa että haastavaa vaikutusta parisuhteeseen. Pikkulapsiperheen vanhempien ajankäyttöön, tasavertaisuuteen, vuorovaikutukseen ja mielenterveyteen liittyy eniten tekijöitä, jotka vahvistavat parisuhdetta. Seksuaalisuuteen ja mielenterveyteen liittyy puolestaan eniten parisuhdetta haastavia tekijöitä. Vahvistavilla ja haastavilla tekijöillä on yhteyttä toisiinsa. Parisuhdetta haastavien tekijöiden esille tuominen jakaa vertaistukea ja kokemuksen siitä, etteivät haasteiden kanssa kamppailevat vanhemmat ole yksin. Positiivinen puhe pikkulapsiperheen vanhempien parisuhteesta antaa voimaa vanhemmille, ja voi tuoda mukanaan lisäarvoa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

العلاقة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853201Test; URN:NBN:fi:amk-202404308571

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853201Test

المؤلفون: Kylmämetsä, Roosa, Voutilainen, Elina

مصطلحات موضوعية: fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, maahanmuuttajat, vauvat, video, vastasyntyneet, maahanmuutto, kätilöt, vaatteet, Kätilötyön tutkinto-ohjelma

الوصف: Suomen vaihtelevat sääolosuhteet aiheuttavat haasteita ulkoiluun ja pukeutumiseen. Lisäksi lisääntyvä maahanmuutto sekä kansainvälisyys lisäävät tarvetta uudenlaiselle ja saavutettavassa muodossa olevalle tiedolle, jota voidaan käyttää apuna sopeutumisessa uuteen asuinympäristöön samalla hyvinvointia lisäten. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa maahanmuuttajien keskuudessa liittyen ulkoiluun vastasyntyneiden kanssa Suomen sääolosuhteissa. Opinnäytetyön tarkoitus on lisätä saavutettavissa olevaa tietoa, jonka pohjalta maahanmuuttajat voivat rohkeasti ulkoilla vastasyntyneiden kanssa ja siten lisätä vastasyntyneiden hyvinvointia. Opinnäytetyöllä ei ole varsinaista yhteistyökumppania, mutta aihe on saatu Metropolian kätilötyön tutkinto-ohjelmalta. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä eli kehittämistyönä, jossa on käytetty tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmiä. Tietoperustaa kerättiin sekä kotimaisista että kansainvälisistä tietokannoista, kuten ProQuest, PubMed, Medic, Duodecim Terveyskirjasto, MetCat Finna sekä Finna. Lisäksi käytettiin manuaalista hakua. Tämän opinnäytetyön tuotos on 4 minuutin ja 54 sekunnin pituinen video. Videossa näytetään vaate kerrallaan, kuinka vastasyntynyt tulee pukea eri sääolosuhteissa. Osana vastasyntyneen vaatetusohjeistusta videolla käsitellään myös vastasyntyneen lämmön tarkistaminen ja pukeminen turvakaukaloon. Video on toteutettu etukäteen laaditun käsikirjoituksen pohjalta, josta kerättiin palautetta ohjaavalta opettajalta sekä opponointiryhmältä. Videon kuvaus toteutettiin älypuhelimella yksityisen taloyhtiön yhteiskäyttötiloissa. Video on editoitu Microsoft Clipchamp -ohjelmalla. Nykypäivänä vallitsevan teknologia-aikakauden aikana tietoa haetaan paljon internetistä. Lisääntyvän maahanmuuton seurauksena tarvitaan myös enemmän selkokielistä ohjemateriaalia, jota maahanmuuttajat voivat helposti hyödyntää omassa käytössään. Videon arvioitiin olevan helposti saavutettavissa sekä helposti seurattavissa. Videota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ...

العلاقة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853200Test; URN:NBN:fi:amk-202404308563

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/853200Test

المؤلفون: Manninen, Reeta, Martikainen, Camilla, Mäenpää, Säde

مصطلحات موضوعية: fi=Kätilötyö|sv=Förlossningsvård|en=Midwifery, synnytys, opinnäytteet, ompelu, kätilöt, video, hoitotyö, terveysala, Kätilötyön tutkinto-ohjelma

الوصف: Episiotomia eli välilihan leikkaus on alatiesynnytyksen yhteydessä tarvittaessa tehtävä toimenpide, jossa synnyttäjän välilihaan leikataan viilto synnytyksen nopeuttamiseksi ja välilihan repeämien ehkäisemiseksi. Välilihan repeämät jaotellaan neljään luokkaan repeämän laajuuden ja vaikeusasteen mukaan. Lievimmässä, eli ensimmäisen asteen repeämässä vaurioituu ulkosynnyttimien iho, emättimen limakalvo tai välilihan iho. Vaikein repeämä on neljännen asteen repeämä, jossa vaurioituu peräsuolen limakalvo. Välilihan lievät repeämät ovat yleisiä alatiesynnytyksen yhteydessä. Episiotomian leikkaamisella pyritään ehkäisemään vakavampien asteiden repeämiä. Kätilö ompelee ensimmäisen ja toisen asteen repeämät synnytyssalissa. Episiotomia luokitellaan toisen asteen repeämäksi. Episiotomian sekä eri asteisten repeämien ompeluun käytetään erilaisia ommeltekniikoita, kuten katko-ommeltekniikkaa, jatkuvaa ommeltekniikkaa sekä jatkuvaa intradermaalista ommeltekniikkaa. Synnytysvaurioiden ompelu on steriili toimenpide, ja ompeluun käytetään tavallisesti sulavaa ommelainetta. Ompeluun suositellaan käytettäväksi jatkuvaa ommeltekniikkaa, sillä tutkimusten mukaan jatkuvalla ommeltekniikalla korjatut vauriot paranevat nopeammin ja aiheuttavat synnyttäjälle vähemmän kipua lapsivuodeaikana. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena tuotettiin kaksi opetusvideota episiotomian sekä repeämien ompelusta yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Opetusvideot tulevat käyttöön kätilötyön tutkinto-ohjelmaan, ja ne on tehty vastaamaan opetustarpeita. Opetusvideoita käytetään opetuksen tukena kontaktiopetuksessa sekä opiskelijoiden itsenäiseen opiskeluun ennen opetusta ja sen jälkeen. Opetusvideoihin on sisällytetty yleisimmät ommeltekniikat, joita käytetään episiotomian sekä repeämien ompelussa. Näiden lisäksi videoissa esitellään ompeluun tarvittavat välineet, ommeltavan alueen puudutus, ompelujärjestys sekä episiotomian tai repeämän ompelu. Opetusvideot julkaistaan Metropolian sähköisellä oppimisalustalla.

العلاقة: http://www.theseus.fi/handle/10024/852682Test; URN:NBN:fi:amk-202404257833

الإتاحة: http://www.theseus.fi/handle/10024/852682Test